Sivut

lauantai 28. tammikuuta 2017

Raskauspahoinvointi ja lääkitys

"Et kai sä aio vaarantaa vauvan terveyttä ottamalla lääkkeitä?"

"Lääkkeitä ei saa ottaa raskauden aikana?"

"Eikö sua pelota ottaa lääkkeitä?"

Kyllä pelottaa. Ja paljon pelottaakin. Se on kuitenkin ollut välttämättömyys kaikissa raskauksissani.
Tavallisesti lääkkeet ovat toissijainen hoitomuoto raskauspahoinvoinnille, mutta väitän, että hypermeesistä on vaikea selvitä ilman lääkitystä.

Suomessa käytettävistä lääkkeistä voi lukea täältä:

Jos halajaa tarkempaa, kansainvälistä tietoa, sitä löytyy täältä:

Jaan tässä lyhyesti myös omat kokemukseni lääkkeistä:

Ensimmäinen raskauteni oli keskivaikea hypermeesi -raskaus. Koska asuin Ruotsissa, minulle määrättiin lääkkeeksi Ruotsissa kaikkein yleisimmin käytetty raskauspahoinvointilääke Lergigan Comp, jossa vaikuttava aine on antihistamiini nimeltä prometazin. Lisäksi siinä on efedriiniä ja kofeiinia. Näitä ei tietenkään suositella raskaana olevalle, mutta niiden määrä lääkkeessä on hyvin pieni, joten Ruotsin lääketieteen mukaan ja perustuen mittavaan kokemukseen ko. lääkkeen käytöstä (yli 20vuotta), lääkettä on turvallista käyttää koko raskauden ajan.
Lääke toimi semivaikean hypermeesin hoidossa kohtalaisesti. Sivuoireena sain päänsärkyä, ummetusta, limakalvojen kuivumista ja sydämen tykytystä. Vieroitusoireena koin erittäin voimaksta, migreenin kaltaista päänsärkyä.
Lääkkeen lisäksi minulla oli käytössä pahoinvointirannekkeetx

Toisessa raskaudessa Lergigan comp ei enää tepsinyt. Sain sairaalassa nesteytyshoitoa, B6 vitamiinia, närästyslääkettä sekä Suomessa yleisesti käytettyä Primperania. Toinen raskaus oli vaikea hypermeesi, painokin putosi 10kg. 
Mikään lääke ei tehonnut. Lisäksi Primperan aiheutti niin pahaa lihaslevottomuutta ja ahdistuneisuutta, että jouduin lopettamaan sen käytön heti. Testasin myös akupunktiota, josta en saanut mitään apua. Toinen raskauteni oli erittäin työläs. Mietin jo sen keskeyttämistä. Raskaudesta kumpusi masennus, joka jäi ensin hoitamatta.

Kolmas raskaus oli erittäin vaikea hypermeesi. Yllämainitut lääkkeet eivät auttaneet, joten sain sairaalassa Zofran-nimistä lääkettä. Sen vaikuttava aine on ondansetron, eikä sitä suositella raskaana oleville ollenkaan, ainakaan ennen viikkoa 10.  Lääke lisää riskiä sikiön synnynnäisiin epämuodostumiin. Sain lääkettä jo viikolla 7. Se ei kuitenkaan auttanut. Testasin myös vyöhyketerapiaa ilman tulosta. Päädyimme keskeyttämään raskauden viikolla 9-10.

Neljäs raskauteni oli tarkoin suunniteltu aikaisempien huonojen kokemusten perusteella. Listaan hoitomuodot

Ennen raskautta:
- B ja D-vitamiinit, foolihappo
- Kourallinen kuivattuja inkiväärejä päivässä
- Reseptit lääkkeisiin

Pahoinvoinnin alkaessa:
- Stemetil pahoinvointilääke, ei vaikutusta
- Prometazin Ruotsista (lievitystä viikoilla 7-8, myöhemmin kombinaationa muiden lääkkeiden kanssa)
- Närästyslääke v 7-9
- Somac v 10-18
- Zofran v 10-14
- Primperan v13 uudelleen testauksessa, lopetettiin pahojen sivuoireiden vuoksi
- Histec testauksessa Lergiganin sijalle, ei teho
- Suonensisäinen nesteytys v 10-15
- Postafen v 15-18
- B6 vitamiini 
- Lisäksi satunnaisesti paracetamol, ipuprofen ja propral lääkärin määräyksestä

Neljäs raskaus on nyt puolessa välissä. Selviän pääsääntöisesti ilman lääkitystä, mutta kärsin edelleen ympärivuorokautisesta pahoinvoinnista. Raskaus on ollut vaikea hypermeesi, mutta ei ihan yhtä työläs kuin kolmas raskauteni. Olen hakeutunut hoitoon ajoissa ja ottanut vastaan kaiken mahdollisen avun. Painokaan ei pudonnut pahasti ja se on nyt rajussa nousussa, sillä nyt pahoinvoinnin pitää kurissa jatkuva syöminen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti